Maanantaina yksi kakkosluokan
oppilaistani tuli kouluun käsi kantositeessä. Poika oli kaatunut
viikonloppuna pyörällä, minkä seurauksena kirjoituskäsi oli
murtunut. Hetken jo ehdin pohtia, miten kaikilla eri tavoilla pojan
opetusta eriytän ja millaisia vaihtoehtoisia toimintamuotoja
oppitunneille keksin seuraavan kolmen viikon ajan, kun kirjoituskäsi
on kipsissä. Onneksi rinnakkaisluokkani Anne-opettaja muistutti minua
koulussamme olevista iPadeista, jotka on hankittu muun muassa tällaisissa tilanteissa apuna käytettäviksi.
Niimpä heti maanantaiaamuna hain
iPadin pojalle ja perustimme erilaisia muistioita eri oppiaineita
varten. Mitään erityistä motivointia työntekoon ei tarvittu, laite itsessään jo motivoi niin hyvin. Luokan muissa
oppilaissa yhden oppilaan saama iPad aiheutti luonnollisestikin
aluksi kateutta, mutta viikon edetessä oppilaat ovat kiinnittäneet
koko ajan vähemmän ja vähemmän huomiota iPadiin.
Erityisesti äidinkielen tunneilla iPad
on ollut suuri helpotus. Muiden tehdessä tehtäviä Alaskan
harjoitusvihkoon, kätensä loukannut poika on tehnyt samat
harjoitukset koneella tehtävien vastauksille perustettuun muistioon.
Muistio tallentaa tekstit automaattisesti, joten kakkosluokkalaisen
ei tarvitse murehtia tekstien häviämisestä. Kuviksen tunnilla
olemme käyttäneet hyväksi iPadiin ladattua piirustusohjelmaa.
Matikan tunneilla konetta ei ole tällä viikolla vielä käytetty,
mutta ehkäpä jo ensi viikolla kokeilemme sitäkin.
IPadin ansiosta kätensä loukannut
poika on siis voinut työskennellä lähes normaalisti ja opettaja on
säästynyt ylimääräiseltä työltä. Laite on helppokäyttöinen
ja kätevän kokoinen.
Anitta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti